SUKUYHDISTYKSEN FORSMAN-KOSKIMIES-YRJÖ-KOSKINEN SÄÄNNÖT.

(Vahvistettu 15.2.1951).

1 §.

Yhdistyksen nimi on Sukuyhdistys Forsman - Koskimies - Yrjö-Koskinen ja sen kotipaikka Helsingin kaupunki.

2 §.

Yhdistyksen tarkoituksena on:

1) toimia suvun jäsenten välisenä yhdyssiteenä ja vaalia sen perinteitä;

2) edistää suvun jäsenten yhteenkuuluvaisuuden tunnetta;

3) valvoa suvun yhteisiä etuja; ja

4) avustaa varsinaisen toimintansa ohella taloudellisen tuen tarpeessa olevia suvun jäseniä keräämättä kuitenkaan sitä varten erityisiä maksuja.

3 §.

Yhdistys toimii pitämällä sukukokouksia, edistämällä suvun historian tutkimista ja pitämällä luetteloa sukuun kuuluvista henkilöistä sekä muodostamalla rahaston, josta 2 §:n 4 kohdassa tarkoitettuja avustuksia voidaan suorittaa, mikäli varat siihen riittävät.

4 §.

Yhdistyksen jäseneksi voi päästä 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka polveutuu Kajaanissa 1600-luvulla linnanpäällikkönä ja pormestarina toimineesta majuri Johan Pietarinpoika Forsmanista sekä tällaisen henkilön puoliso.

Yhdistyksen kunniajäseneksi voidaan kutsua yhdistyksen jäsen, joka toiminnallaan on erityisen huomattavassa määrässä edistänyt yhdistyksen tarkoitusperiä.

5 §.

Yhdistyksen asioita hoitavat sen hallitus sekä sukukokous.

Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, varainvalvoja ja varainhoitaja sekä kolme muuta jäsentä, jotka valitaan siten, että eri sukuhaarat tulevat mahdollisuuksien mukaan edustetuiksi.

Hallituksen toimikausi kestää neljä vuotta. Ensimmäisessä hallituksen vaalissa alitaan kuitenkin puolet hallituksen jäsenistä vain kahdeksi vuodeksi. Tämän jälkeen varsinaisessa sukukokouksess vuorotellen puolet hallituksen jäsenistä.

6 §.

Vaalikelpoinen hallituksen puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajaksi ja jäseneksi on yhdistyksen täysi-ikäinen, varsinainen jäsen.

7 §.

Hallitus on päätösvaltainen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja kolmen jäsenen ollessa saapuvilla.

8 §.

Hallituksen asiana on huolehtia yhdistyksen tarkoituksen toteuttamisesta, vastata sukuluettelon hoitamisesta tieteellisessä sukututkimuksessa yleisesti noudatettujen periaatteiden mukaisesti, hoitaa ja kartuttaa yhdistyksen omaisuutta sekä vastata omaisuuden hoidosta. Niinikään tulee hallituksen tarvittaessa vahvistaa ohjeet sihteerin, varainhoitajan ja yhdistyksen mahdollisesti ottamien muiden toimihenkilöiden toimintaa varten.

Hallituksen tulee toiminnastaan esittää kertomus Sukukokoukselle sekä tilitys varojen hoidosta ja käytöstä.

9 §.

Juoksevien asioiden hoitamista varten voi hallitus keskuudestaan asettaa työvaliokunnan.

Niinikään on hallituksella oikeus asettaa toimikuntia hoitamaan tai ohjaamaan määrättyä yhdistyksen tehtävää tai toiminta-alaa.

Työvaliokunnan tai toimikunnan aiheuttamia menoja varten älköön hallitus käyttäkö muita kuin sukukokouksen sellaiseen tarkoitukseen osoittamaa yhdistyksen varoja.

10 §.

Varsinainen sukukokous pidetään joka toinen vuosi toukokuun 15 ja elokuun 30 päivän välisenä aikana, jonka hallitus määrää.

Sukukoukseen voi osallistua ja käyttää yhteen ääneen oikeuttavaa äänioikeuttaan jokainen yhdistyksen varsinainen jäsen, jolla ei ole erääntyneitä vuosimaksuja yhdistykselle maksamatta. Poissa oleva äänioikeutettu jäsen voi valtakirjalla luovuttaa äänioikeutensa saapuvilla olevalle jäsenelle, älköön kuitenkaan kukaan käyttäkö useampaa kuin kaikkiaan kolmeen ääneen perustuvaa äänioikeutta.

11 §.

Varsinaisessa sukukouksessa:

1) valitaan kokouksen puheenjohtaja, pöytäkirjanpitäjä ja kaksi pöytäkirjan tarkistajaa;

2) todetaan, että kokous on kutsuttu koolle sääntöjen määräämällä tavalla;

3) laaditaan ja tarkistetaan ääniluettelo sekä merkitään saapuvilla olevat kannattajajäsenet;

4) esitetään hallituksen kertcmus kuluneelta toimikaudelta sekä kahta tilikautta koskevat tilit ja tilintarkastajien lausunto;

5) päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille;

6) vahvistetaan talousarvio seuraavaa hallituksen toimkautta varten;

7) valitaan kaksi tilintarkastajaa ja näille kaksi varamiestä;

8) päätetään jäseniltä kannettavista maksuista;

9) valitaan hallituksen jäsenet seuraavaksi toimikaudeksi erovuorossa olevien tilalle;

10) päätetään rahastojen perustamisesta ja niiden käytöstä;

11) vahvistetaan tarvittaessa hallitukselle yleiset toimintaohjeet seuraavaa toimikautta varten;

12) päätettiin toimihenkilöille ehkä maksettavista palkkioista;

13) käsitellään muut hallituksen esttämät kokouskutsussa mainitut asiat; sekä

14) käsitellään kokouksessa herätetyt kysymykset edellyttäen, että kokous antaa siihen suostumuksensa ja huomioonottaen yhdistyslain 14 §:n määräykset. Yhdistystä sitovat, suurehkoja kustannuksia vaativat, ratkaisut on siirrettävä seuraavan sukukokouksen päätettäviksi.

12 §.

Ylimääräinen sukukokous kutsutaan koolle, milloin hallitus sen katsoo tarpeelliseksi tai kun vähintään viidennes ylidistyksen jäsenistä sitä on vaatinut hallitukselle jättämällään kirjelmällä, jossa on ilmoitettu käsiteltäväksi tuleva asia.

Ylimääräisessä sukukokouksessa käsitelään se tai ne asiat, joita varten se on kutsuttu koolle.

13 §.

Kutsu sukukokoukseen toimitetaan kirjallisella ilmoituksella, joka on jätettävä postiin vähintään kolme viikkoa ennen kokouspäivää tai ilmoittamalla siitä kahdessa, pääkaupungissa ilmestyvässä sanomalehdessä kaksi kertaa, jälkimmäisen kerran ainakin kolme viikkoa ennen kokousta.

Kutsu ylimääräiseen sukukokoukseen toimitetaan muutoin edellisessä kohdassa sanotulla tavalla, paitsi että määräaika on kymmenen päivää.

14 §.

Sukukokousten ja hallituksen päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, paitsi 23, 24 ja 25 §:ssä edellytetyissä tapauksissa. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni paitsi vaaleisa arpa.

15 §.

Yhdistykscn jäsen on velvollinen suorittamaan jäsenmaksun, jonka suuruuden varsinainen sukukokous määrää.

Jäsenmaksut peritään kunkin vuoden huhtikuussa postisiirron välityksellä, ellei hallitus toisin määrää.

Yhdistyksen jäsen voidaan hallituksen päätöksellä vapauttaa määräajaksi tai kokonaan jäsenmaksun suorittamisesta vanhuuden, varattomuuden tai muun sellaisen syyn takia.

16 §.

Yhdistyksen jäsenen velvollisuutena on myös lähettää sihteerille sukuluetteloa varten tiedot perheessään sattuneista syntymä-, vihkimis- ja kuolintapauksista ym. sukuluetteloon tehtävistä merkinnöistä.

17 §.

Yhdistys on oikeutettu ottamaan vastaan testamentteja ja lahjoituksia sekä omistamaan ja hallitsemaan kiinteää omaisuutta.

18 §.

Mikäli sukukokous päättää perustettavaksi sukurahaston, on sitä käytettävä:

a) hoito- ja opintoavustuksiin taloudellisen tuen tarpeessa oleville suvun jäsenille;

b) suvun jäsenten hautol-en tai muistomerkki,en hoitoon, mikäli yhdistys on ottanut niistä huolehtiakseen;

e) suvun historian tutkimiseen ja tutkimustulosten julkaisemiseen;

d) suvun historiaan liittyvien muisto- yms. esineiden lunastamiseen; sekä

e) muihin yhdistyksen tarkoitusta vastaaviin tarpeisiin.

19 §.

Jos yhdistykselle tai sukurahastolle tehtyihin lahjoituksiin tai jälkisäädöksiin liittyy ehtoja, jotka ovat ristiriidassa näiden sääntöjen kanssa, ovat ehdot - edellyttäen että yhdistys hyväksyy varat vastaanotettaviksi - voimassa näiden sääntöjen määräysten edellä.

20 §.

Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain. Ne on ennen seuraavan vuoden maaliskuun 1 päivää muiden tarpeellisten asiakirjain ohella jätettävä tilintarkastajille, joiden tulee seuraavan huhtikuun 1 päivään mennessä suorittaa tehtävänsä ja jättää tilintarkastuskertomus hallituksen puheenjohtajalle.

21 §.

Varainvalvoja suorittaa varainhoitajan toiminnan jatkuvaa tarkkailua, sekä valvoo, että tuotot ja kulut merkitään oikein kassakirjaan. Jos yhdistyksen varojen hoidossa ilmenee laiminlyöntejä tai puutteellisuuksia, tulee hänen siitä heti ilmoittaa joko hallituksen puheenjohtajalle tai tilintarkastajille.

22 §.

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä sihteerin tai varainhoitajan kanssa. Varainhoitajalla on kuitenkin yksinään oikeus kirjoittaa yhdistyksen nimi nostaessaan yhdistykselle tulevia varoja.

23 §.

Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia sukukokouksen päätöksellä, jota on kannattanut vähintään 2/3 kokouksessa edustettuina olleista jäsenistä.

24 §.

Kysymys yhdistyksen purkamisesta on käsiteltävä kahdessa perättäisessä sukukokouksessa, joista toinen voi olla ylimääräinen. Purkamispäätös edellyttää, että ehdotus on kummassakin kokouksessa saanut 2/3 äänten enemmistön.

25 §.

Jos yhdistys päättää purkautua, lankeavat sen varat sille säätiölle tai laitokselle, jonka hyväksi viimeinen sukukokous 3/4 enemmistöpäätöksellä ne määrää, käytettäviksi näiden sääntöjen 2§:ssä mainittuun tarkoituliseen viimeisen kokouksen määräämällä tavalla.

26 §.

Muutoin noudatetaan voimassaolevaa yhdistyslakia.